Uusi yritys jälleen työmarkkinaratkaisusta

Kuten on ollut havaittavissa koko syksyn ajan, osapuolten näkemykset palkankorotusten tasosta ovat kaukana toisistaan. Myös palkkaratkaisun rakenne on vielä sopimatta.

Maanantaina SAK:n hallitus julkisti poikkeuksellisella tavalla jäsenliittojensa yhteisen tavoitteen palkkaratkaisujen korotusprosenteista. Menettely on epätavallinen, sillä yleensä tavoitteita ei julkisteta vaan niistä puhutaan neuvottelupöydässä.

SAK:n kannanotossa viitataan Saksan teollisuuden korotustasoon, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan palkkavaade on kytketty nimenomaan ammattiliitto IG-Metallin sopimukseen. Siinä sovittiin 5,2 prosentin korotuksesta ensi vuodelle ja 3,3 prosentin korotuksesta vuodelle 2024. Saksan ratkaisuun sisältyi myös veroton kertakorvaus.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi pitää tavoitetta taloustilanteeseen nähden aivan liian korkeana, vaikka työnantaja toki ymmärtää myös palkansaajien huolia ostovoimasta.

− Palkansaajien ostovoima on kehittynyt pitkän aikaa hyvin, mutta juuri nyt korkea inflaatio syö valitettavasti kulutusmahdollisuuksia. Inflaatio nostaa kuitenkin myös yritysten kustannuksia, ja monilla yrityksillä on jo kannattavuuden kanssa ongelmia hyvästäkin tilauskannasta huolimatta. Tulevaisuuden näkymät ovat lisäksi erittäin sumuiset, sillä talouden taantuma on jo käsillä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta TES-pöydässä pitäisi löytää yhteinen sävel, Ruohoniemi tähdentää.

Saksan palkkaratkaisuun ei voi verrata

Ruohoniemen mukaan palkkatavoitteiden kytkeminen Saksan sopimukseen on pulmallista, sillä työmarkkinajärjestelmät ovat hyvin erilaisia. Itse asiassa tällaista vertailua ei voi tehdä.

− Saksassa ei ole samalaista työehtosopimusten yleissitovuutta kuin Suomessa, ja siellä erilaiset sopimusten avaamis- ja kriisilausekkeet ovat yleisiä. Myös paikallinen sopiminen palkoista on paljon laajempaa kuin Suomessa. Saksassa työehtosopimukset ovat siis joustavia, ja taloustilanteen niin vaatiessa sovituista korotusprosenteista voidaan tulla myös alaspäin. Tästä syystä Saksassa ei ole niin suurta riskiä kuin Suomessa siihen, että työn hinta ylihinnoitellaan, Ruohoniemi muistuttaa.

− Suomessa sopimukset eivät jousta, joten valtakunnallisten työehtosopimusten väärä mitoitus johtaa kilpailukyvyn ja työllisuuden heikentymiseen. Toivon, että tämä karvas oppi muistetaan finanssikriisistä ja monista muista takavuosien epäonnistumisista, Ruohoniemi sanoo.

Katso teknologiateollisuuden muiden sopimusalojen neuvotteluajankohdat.

Tietotekniikan palvelualan neuvotteluja jatkettiin keskiviikkona iltaan saakka, ja seuraava neuvottelu on jo ennen viikonvaihdetta perjantaina 16. joulukuuta. Näissä neuvotteluissa on vielä useita tekstikysymyksiä avoinna. 

(Uutista täydennettiin tietotekniikan palvelualaa koskevilla tiedoilla ke klo 17.50.)

Lisätiedot:

Toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi
040 833 9577
jarkko.ruohoniemi@teknologiateollisuus.fi