Korona söi kaksi vuotta kasvusta, yritysten väliset erot suuria
Suomalainen vientiteollisuus on saanut oman osansa globaalin kysynnän nopeasta ja voimakkaasta virkoamisesta. Suuret elvytyspaketit eri puolilla maailmaa ovat pitäneet yllä vahvaa kysyntää. Yritysten todellinen kilpailukyky mitataan, kun erilaisista pandemiaan liittyvistä tukitoimista pystytään luopumaan ja tilanne alkaa rauhoittua meneillään olevan kysyntäpiikin jälkeen.
Kysynnän virkoaminen alkoi globaalisti vuodenvaihteessa 2020–2021, ja teollisuudessa hyvä tilanne on jatkunut näihin päiviin asti. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat erittäin hyvästä kysyntätilanteesta, ja lähitulevaisuuden näkymät ovatkin valoisat. Myös palvelualojen tilanne on piristynyt selvästi.
Viennin veto ja palvelujen virkoaminen ovat tuottaneet komeita BKT:n kasvulukemia niin Suomessa kuin Euroopassakin. Deltavariantin nopea leviäminen lisää kuitenkin yleistä epävarmuutta. Jokin odottamaton ja vakava uutinen pandemiasta voi edelleen kääntää tilanteen nopeasti heikompaan.
Pulaa komponenteista ja raaka-aineista
Teollisuuden hyvä vire on johtanut kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Erityisesti raaka-aineista ja komponenteista on globaalisti pulaa. Kun kysyntätilanne tasapainottuu, yritykset joutuvat jälleen kovenevaan kilpailuun uusista tilauksista. Kilpailukyky joutuu aitoon testiin.
Hyvän taloustilanteen keskellä on syytä tiedostaa, että esimerkiksi teollisuustuotannossa ollaan vasta koronaa edeltävällä tasolla. Vaikka kasvu on ensimmäiseen koronavuoteen 2020 verrattuna vahvaa, olemme monilla mittareilla (teollisuustuotanto, vienti, teknologiateollisuuden uudet tilaukset) vasta suurin piirtein koronaa edeltävällä tasolla. Emme ole siis nähneet lainkaan kasvua kahteen vuoteen.
Myös Suomen talouden pidemmän ajan näkymät ovat vaisut. Ennusteiden mukaan Suomi palaa koronamyllerryksen jälkeen hitaan kasvun aikaan.
Kilpailukyky edellyttää malttia
Suomi on kulkenut finanssikriisin jälkeen pitkän tien kuroakseen kiinni kilpailukyvyn takamatkaa, tässä myös kohtuullisen hyvin onnistuen. Tulevina vuosina on kuitenkin syytä erityiseen varovaisuuteen. Suurimmat kilpailukykyyn liittyvät virheet on Suomessa tehty yleensä silloin, kun kaikki näyttää olevan erityisen hyvin.
Korona-ajan vaikutus Suomen kustannuskilpailukykyyn on edelleen jossain määrin epäselvä. Tarkka todennettu kuva saadaan, kun erilaisista väliaikaisista pandemiaan liittyvistä tukitoimista pystytään luopumaan niin kotimaassa kuin maailmalla ja relevantti tilastomateriaali valmistuu.
Suomen Pankin analyysin mukaan työn hinta kohoaa Suomessa tuntuvasti suhteessa euroalueen keskiarvoon vuosina 2019–2022. Tämä kehitys johtaa nykytiedon valossa Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen johtaa taas heikompiin viennin ja työllisyyden näkymiin.
Tämänhetkinen, olosuhteisiin nähden hyvä taloustilanne, suotuisat kasvunäkymät ainakin lyhyellä aikajänteellä, teollisuuden hyvä kysyntätilanne sekä inflaatiopaineet voisivat muodostaa yhdistelmän, jonka pohjalta tehdään harkitsemattomia, kustannuskilpailukyvylle vahingollisia ja tulevien vuosien kasvulle haitallisia päätöksiä. Malttia ja varovaisuutta tarvitaan.
Teknologiateollisuuden kysyntä jatkunut vahvana
Teknologiateollisuuden tuorein Talousnäkymät-raportti julkistettiin 4. marraskuuta 2021.
Selvityksen mukaan teknologiateollisuuden suhdannetilanne jatkuu myönteisenä, mutta kovin kasvuvauhti on mahdollisesti jo nähty. Alan yritysten tilauskertymä vuoden kolmannella neljänneksellä oli odotuksiin nähden pettymys.
Tarjouspyyntöjen määrä on pysynyt kuitenkin hyvällä tasolla, mikä kertoo tuotteiden ja palvelujen vilkkaasta kysynnästä. Rekrytoinnit piristyivät edelleen heinä–syyskuussa, ja teknologiayritysten henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan.
– Teollisuuden näkymiä sumentavat etenkin vaikea raaka-aine- ja komponenttipula, kohonneet kustannukset sekä pula osaavasta työvoimasta. Kustannusten raju nousu voi johtaa myös yritysten kannattavuuden heikentymiseen, sanoi johtaja, pääekonomisti Petteri Rautaporras raportin julkistamistilaisuudessa.
Kuvapaketti talousnäkymistä ja teknologiateollisuuden tilanteesta
Talousnäkymät-raportti 4/2021
Lehdistötiedote Talousnäkymät-raportista 4.11.2021