Tarvitaan vientivetoisesti neuvotellut vastuulliset sopimukset

Tarvitaan vientivetoisesti neuvotellut vastuulliset sopimukset

työpaikkaneuvottelu

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n keskeisiä tavoitteita syksyn työmarkkinakierroksella ovat:

  • Vientivetoisesti neuvotellut vastuulliset työmarkkinasopimukset, jotka vahvistavat ja turvaavat vientiyritysten ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja sitä kautta hyvää työllisyyttä.
  • Uudistaa työehtosopimuksia ja lisätä yrityskohtaisen sopimisen mahdollisuuksia.
  • Turvata häiriötön ja vakaa toimintaympäristö.
     

Kilpailukyky turvaa työpaikat

Taloustilanne näyttää tällä hetkellä niin Suomessa kuin maailmalla hyvältä. Ellei merkittäviä takapakkeja koronan takia nähdä, hyvä kehitys jatkunee loppuvuonna. Pidemmän ajan ennusteet kutenkin kertovat, että Suomi palaa koronamyllerryksen jälkeen hitaan talouskasvun aikaan. Suomen talouden pitkän aikavälin haasteet ovat yhä ratkaisematta, ja koronan aiheuttama velkavuori lisää entisestään vaikeusastetta ongelmien selättämisessä.

Tässä tilanteessa kustannuskilpailukyvyn suhteen on oltava poikkeuksellisen varovainen. Voi hyvin sanoa, että Suomessa suurimmat kustannuskilpailukykyyn liittyvät virheet on tehty silloin, kun kaikki näyttää olevan erityisen hyvin.

Finanssikriisin jälkeiset vuodet osoittavat karulla tavalla, että menetetyn kilpailukyvyn takaisin saaminen on vaikea urakka. Tämä näkyi myös edellisellä, kiky-tuntien värittämällä työmarkkinakierroksella. Kukaan ei varmasti halua kokea vastaavaa uudestaan.

Kustannuskilpailukyvyn perinteinen mittaristo ei valitettavasti anna juuri nyt kovin tarkkaa tai luotettavaa kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta. Eri maat ovat turvautuneet korona-aikana hyvin erilaisiin keinoihin yritysten ja työntekijöiden tukemisessa, ja nämä toimet voivat tilapäisesti vääristää kuvaa eri maiden kustannuskilpailukyvystä. Myös tuottavuuskehityksen mittaamiseen liittyy epävarmuutta.

Nykyinen hyvä tilanne – esimerkiksi saatujen uusien tilausten määrä ja yleinen hyvä kysyntätilanne – saattaa helposti luoda valheellisen kuvan Suomen todellisesta kilpailukyvystä. Sitä on vaikea punnita, kun kysyntä globaalistikin ylittää selvästi tarjonnan. Todellinen testi nähdään, kun uusista tilauksista joudutaan kilpailemaan nykyistä kovemmin.

Kustannuskilpailukyky uhkaa jälleen heikentyä.

Suomen Pankin analyysin mukaan työn hinta kohoaa Suomessa tuntuvasti suhteessa euroalueen keskiarvoon vuosina 2019–2022. Tämä kehitys johtaa nykytiedon valossa Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkenemiseen. Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen taas johtaa heikompiin viennin ja työllisyyden näkymiin.

Myös lähivuosien talousennusteet ovat normaalia epävarmemmalla pohjalla. Talouden ennustajille on ollut hyvin vaikeaa ennakoida koronan kaltaisen shokin vaikutuksia talouteen jopa melko lyhyellä aikajänteellä. Suuri epävarmuus tulevasta tarkoittaa, että työmarkkinaratkaisuissa pitäisi kyetä malttiin eikä antaa hyvänolon tunteen sumentaa arvostelukykyä. Tarvitaan viisaita ratkaisuita tulevien vuosien hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Yrityskohtaisuus on keskeinen tekijä kilpailukyvylle

Liittojen neuvottelupöydissä ei ole tietoa, miten kaikilla suomalaisilla yrityksillä menee. Yritysten tilanteet vaihtelevat erittäin paljon. Tästä syystä on tärkeää, että työehdoista sovitaan mahdollisimman pitkälle yrityksissä. Työpaikoilla tarvitaan luottamusta ja hyviä neuvottelusuhteita.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksissa on enemmän paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kuin monissa muissa sopimuksissa. Edelleen on kuitenkin kehitettävää, jotta sopimukset loisivat parhaan mahdollisen perustan työpaikoilla tapahtuvalle sopimiselle.

Paikallinen sopiminen on molempien osapuolien etu, koska se lisää yrityksen tuottavuutta, tukee kasvumahdollisuuksia ja työllisyyttä sekä mahdollistaa henkilöstön palkkojen myönteisen kehittymisen.

Teknologiateollisuuden palkankorotuksia koskevat selvitykset ovat osoittaneet, että palkankorotuksiin käytetty kokonaispotti on useimmiten suurempi yrityksissä, jotka ovat tehneet paikallisen palkkaratkaisun eivätkä siis ole turvautuneet työehtosopimuksen ns. perälautaan. Myös akateeminen tutkimus vahvistaa paikallisen sopimisen myönteisen vaikutuksen palkkakehitykseen.

Työehtosopimusten kirjauksia on syytä arvioida kaiken kaikkiaan uudelleen, sillä monista työehdoista on sovittu ennen Suomen liittymistä EU:hun ja pykälät on kirjoitettu 1970- ja 1980-lukujen tarpeisiin. Sopimuksia tulee uudistaa ja yksinkertaistaa.

Vientivetoisuuden tarve ei ole vähentynyt

Suomen talous nojaa vientiin. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti lähes 1,1 miljoonaa työpaikkaa eli 43 % Suomen kaikista työpaikoista.

Suomi tarvitsee vahvaa vientiä, jotta talous kasvaa ja syntyy edellytykset hyvinvoinnin kasvulle. Viennin vetäminen puolestaan edellyttää, että suomalainen työ on hinnoiteltu kilpailukykyisesti kansainvälisessä vertailussa.

Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavat merkittävästi myös muilta toimialoilta tulevat kustannukset. Tämä johtuu siitä, että vientiyritykset ostavat paljon tavaroita ja palveluita kotimarkkinayrityksiltä ja niiden kustannuksista useimmiten valtaosa on työvoimakustannuksia. Julkisen sektorin menot taas katetaan lähes kokonaan yritysten ja kansalaisten maksamilla verotuloilla. Niiden korottaminen vaikuttaa kielteisesti vientiyritysten kilpailukykyyn.

On siis perusteltua, että kaikissa työmarkkinaratkaisuissa otetaan huomioon vientiyritysten kilpailukyky. Kansainvälisessä kilpailussa toimivan vientiteollisuuden tulee asettaa jatkossakin raamit sille, kuinka paljon työvoimakustannukset voivat työmarkkinoilla nousta. Tilanne ei ole muuttunut, vaikka neuvotteluja käydään nyt hajautetummin kuin aiemmilla neuvottelukierroksilla.

Työrauha on ydinkysymys

Työrauha ja toiminnan häiriöttömyys ovat luonnollisesti perusasioita yritystoiminnalle. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n tavoitteena on, että uudet työehtosopimukset syntyvät ilman työrauhahäiriöitä sekä ilman häiriöiden aiheuttamia kustannuksia ja mainehaittaa. Sama toive kohdistuu myös muille sopimusaloille, sillä verkostomaisessa taloudessa häiriöiden vaikutukset leviävät laajalle. Korona-aikakin on osoittanut kouriintuntuvasti tuotantoketjujen ja raaka-aineketjujen keskinäisen riippuvuuden ja herkkyyden.