Hallitus tunnustelee mahdollisuutta neuvotteluihin Suomen työmarkkinamallista
Hallitus tunnustelee nopealla aikataululla mahdollisuutta neuvotteluihin Suomen uudesta työmarkkinamallista. Työmarkkinaosapuolia perjantaina 8. maaliskuuta tavannut pääministeri on vedonnut osapuoliin kaksikantaisen neuvottelutuloksen syntymiseksi. Ratkaisua Suomen mallista hallitus odottaa kevään aikana.
Pääministeri Petteri Orpo on pyytänyt valtiosihteeri Mika Nykästä käymään työmarkkinajärjestöjen kanssa nopealla tahdilla keskustelut siitä, voivatko ne aloittaa kaksikantaiset neuvottelut kansantaloutta vahvistavasta ja työllisyyttä edistävästä Suomen työmarkkinamallista. Tunnusteluihin osallistuvat samat järjestöt, jotka käynnistivät marraskuun lopulla keskustelut vientivetoisen työmarkkinamallin kehittämisestä.
– Pääministerin koolle kutsumat keskustelut käytiin erittäin hyvässä hengessä, ja Teknologiateollisuuden työnantajat on valmis käymään keskusteluita mahdollisten neuvotteluiden aloittamiseksi. Olennaista on, että keskusteluissa ovat mukana myös SAK:laiset liitot. Ilman heitä Suomen työmarkkinamallia ei voi rakentaa, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Pääministeri Orpo sekö työministeri Arto Satonen ovat kertoneet pitävänsä kaksikantaista neuvottelutietä parempana kuin hallitusohjelmakirjausta työmarkkinamallista. Hallitus odottaa ratkaisua uudesta mallista kuluvan kevään aikana.
– Vahva vetoomukseni on, että ensi viikolle suunnitellut, erittäin kalliiksi tulevat lakot pitäisi perua. Niillä vaikutetaan Suomen talouteen ja työllisyyteen negatiivisesti, ja ne vaikuttavat negatiivisesti työllisyyteen jatkossa. Lakoilla ei voi vaikuttaa hallituksen peruslinjaan. Nyt on erityinen vetoomus tulla neuvottelupöytään Suomen työmarkkinamallista, Petteri Orpo sanoi median tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Hallitusohjelman esityksen mukaan valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei voisi vastaisuudessa ylittää vientiliittojen keskenään sopimaa yleistä linjaa. Hallitus on toistuvasti toivonut, että lakitien sijaan työmarkkinaosapuolet voisivat neuvotella ratkaisun Suomen työmarkkinamalliksi.
Työllisyydelle ja Suomen kansantaloudelle on merkitystä sillä, että työmarkkinoiden kehityksessä otetaan huomioon yritysten mahdollisuudet pärjätä kansainvälisillä markkinoilla. Vientimalli ei kuitenkaan estä palkantarkistusten kohdentamista tietyille ryhmille sopimusalan, esimerkiksi kuntasektorin, sisällä. Työehtosopimuksen sopijaosapuolten tulisi saada yhteinen näkemys siitä, mikä ryhmä toimialan sisällä kulloinkin voisi olla kohdentamisen tarpeessa.