SAK:n mielenosoitus hallitusta vastaan aiheuttaa suurta haittaa Suomen viennille
SAK ilmoitus aloittaa mittavat työtaistelutoimet mielenilmauksena hallituksen toimille aiheuttaa merkittävää haittaa Suomen vientiyrityksille ja sitä kautta koko maan taloudelle. SAK:n liittojen ilmoitusten mukaan suuri osa toimenpiteistä kohdistuu teknologiateollisuusyrityksiin, vaikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry on parhaillaan neuvottelemassa muiden työnantajien ja palkansaajien kanssa uudesta työmarkkinamallista.
SAK ja sen jäsenjärjestöt ilmoittivat mittavista työtaistelutoimista torstaista 14. joulukuuta alkaen, mikäli maan hallitus ei suostu palkansaajien ilmoittamiin vaatimuksiin. Useamman ammattiliiton toimet ovat kohdistumassa laajasti Suomen merkittävimpään vientisektoriin, vaikka Teknologiateollisuuden työnantajat ry on parhaillaan useiden muiden työnantajajärjestöjen kanssa neuvottelemassa samassa pöydässä palkansaajien kanssa uudesta työmarkkinamallista.
– SAK:n uhkavaatimuksen kohteena on maan hallitus, mutta siitä kärsii Suomen vientisektori ja sitä myöten koko Suomen talous. Pääroolissa on SAK:n ja hallituksen välinen kiista, mutta suurin kärsijä ovat työehtosopimusten voimassa ollessa yritykset ja niiden työntekijät, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Hallitus on toteuttamassa Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua vahvistavia uudistuksia, joita ei ole saatu tehtyä neuvotteluteitse useiden vuosien aikana tehdyistä yrityksistä huolimatta. Myös nyt vaatimus sitoa hallituksen koko työelämä- ja sosiaaliturvapaketti neuvotteluihin työmarkkinamallista osoittaa, että SAK:lla ja sen liitoilla ei ole aitoa halua neuvotella.
– Tämä on erittäin valitettavaa, koska tavoitteena on ollut neuvotella hyvässä neuvotteluyhteistyössä koko Suomen pitkäaikaista etua tukevasta mallista, ja neuvottelut ovat alkaneet hyvin rakentavassa hengessä, Ruohoniemi kertoo.
Suomessa on yhä voimassa työelämän lainsäädäntöä, josta vanhin periytyy vuodelta 1946.
– Siihen nähden hallitusohjelman kirjaukset eivät ole millään tavoin radikaaleja. Nyt eletään 2020-lukua, ja tavoitteet ovat linjassa meidän keskeisten kilpailijamaidemme kanssa, joista jäämme nykymenolla jatkuvasti jälkeen. Tarkoituksena on edistää yritysten toimintaedellytyksiä, kasvua ja kykyä menestyä kansainvälisillä markkinoilla siten, että siitä hyötyvät myös työntekijät. Koko Suomen hyvinvointi perustuu menestyvän vientisektorin kivijalkaan, Ruohoniemi huomauttaa.