Teknologiateollisuuden työntekijöille työehtosopimus – Teollisuusliiton lakonuhka väistyi
Teknologiateollisuuden työntekijöiden laaja lakko ja ylityökielto väistyvät, sillä Teknologiateollisuuden työnantajat ja Teollisuusliitto ovat hyväksyneet aiemmin saavutetut neuvottelutulokset teknologiateollisuuden työntekijöiden ja malmikaivosten uusista työehtosopimuksista.
Syntyneet sopimukset ovat kaksivuotisia, mutta toisen sopimusvuoden palkoista sovitaan vasta ensi syksynä.
Sopimusten mukaan ensisijaisena lähtökohtana on, että palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia niin palkantarkistusten suuruudesta, ajankohdasta kuin toteutustavastakin.
Mikäli paikallista palkkaratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaisesti. Tässä tapauksessa palkkoja tarkistetaan 1.3.2022 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,5 prosentin yleiskorotuksella sekä 0,5 prosentin yrityskohtaisella erällä.
Osapuolet pääsivät jo ennen lakonuhkaa sopimukseen ns. tekstikysymyksistä. Sopimuksissa on työnantajan näkökulmasta keskeistä paikallisten sopimismahdollisuuksien lisääntyminen yrityksissä, joissa ei ole valittuna pääluottamusmiestä tai luottamusmiestä.
Teknologiateollisuuden työntekijöiden sopimuksen piirissä on Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksissä noin 54 700 työntekijää ja todennäköisen yleissitovuuden kautta kokonaisuudessaan noin 90 000 työntekijää. Malmikaivosten sopimuksen piirissä on kokonaisuudessaan vajaat 2 000 työntekijää.
Palkkaratkaisu liian kallis kilpailukyvyn varmistamiseksi
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi pitää valitettavana, että ratkaisujen hinta nousi vielä hivenen korkeammaksi kuin teknologiateollisuuteen aiemmin syntyneessä ratkaisussa ylempien toimihenkilöiden kanssa. Näyttää yhä todennäköisemmältä, että suomalaisen työn kilpailukyky on koronakriisin jälkeen heikompi kuin kriisiin mentäessä. Sopimuksen syntyminen poistaa kuitenkin uhan Teollisuusliiton ilmoittamasta laajasta lakosta ja turvaa yrityksille työrauhan pandemian keskellä.
– Koko syksyn toistettu huoli kustannuskilpailukyvystä ei ikävä kyllä saanut riittävää vastakaikua. Tällä kustannustasolla ja palkanmuodostuksen jäykkyydet huomioon ottaen Suomen kilpailukyky on todennäköisesti ongelmissa, mikäli talouskehitys osoittautuu vähänkään odotuksia heikommaksi, Ruohoniemi pahoittelee.
– On myös selvää, että lukuisilla toimialoilla ei ole koronavaikeuksien keskellä mahdollisuuksia lähellekään samantasoisiin sopimuksiin kuin teknologiateollisuudessa solmittiin. Teknologiateollisuudessakin on nyt sovittu kaksi suurta sopimuskokonaisuutta, jotka ovat rakenteeltaan ja tasoltaan erilaisia, Ruohoniemi muistuttaa.
Ruohoniemen mukaan työnantajapuolen tavoitteena on, että yrityksissä neuvotellaan mahdollisimman laajasti paikallisista palkkaratkaisuista. Yritysten tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja paikallisilla osapuolilla on suuri vastuu löytää yritysten tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Paikallinen palkkaratkaisu on kaikissa tilanteissa paras vaihtoehto molemmille osapuolille. Toivottavasti tämä toimintamalli vakiintuu yrityksissä pääsäännöksi tulevana sopimuskautena.
Myös Ammattiliitto Pro on jättänyt lakkovaroituksen teknologiateollisuuteen sekä suunnittelu- ja konsulttialalle. Näiden uhkien sovittelu on vielä kesken.