YTN hylkäsi sovintoehdotuksen – lakonuhka ei väistynyt teknologiateollisuudessa
Ylemmät Toimihenkilöt YTN on hylännyt valtakunnansovittelija Anu Sajavaaran tekemän sovintoehdotuksen, jolla yritettiin ratkaista teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskeva työriita. Teknologisteollisuuden työnantajat hyväksyi esityksen.
YTN:n hylkäävä päätös tarkoittaa, että liiton uhkaama lako ei väistynyt ja ylityökielto jatkuu sekä teknologiateollisuudessa että suunnittelu- ja konsulttialalla. YTN uhkaa kolmen vuorokauden lakolla 15. helmikuuta 40 teknologiayrityksessä.
Hylätyksi tullut ratkaisu oli kaksivuotinen työehtosopimus. Valtakunnansovittelija esittämän palkkaratkaisun lisäksi se sisälsi useita tekstimuutoksia, joista osapuolet olivat sopineet keskenään jo aiemmin.
− YTN:n päätös on erittäin suuri pettymys. Nyt on arvioitava, miten tästä päästään eteenpäin, sanoo työnantajapuolelta neuvotteluja vetänyt johtaja Johanna Laine.
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden TESin piirissä on yleissitovuus huomioon ottaen noin 54 000 henkilöä.
Palkkarakenne erilainen kuin työntekijäsopimuksessa
Palkkaratkaisussa oli ensisijaisena lähtökohtana, että palkantarkistuksista sovitaan molempina sopimusvuosina paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen. Jos paikallista palkkaratkaisua ei syntyisi, palkkoja olisi tarkistettu työehtosopimuksen ns. perälaudan mukaan. Viimekätinen perälautamalli oli seuraava:
Palkankorotukset olisivat olleet kahden vuoden aikana yhteensä 6,0 prosenttia, ja lisäksi ensimmäisenä sopimusvuonna ylemmille toimihenkilöille olisi maksettu kustannusvaikutukseltaan 1,0 prosentin suuruinen kertaerä. Ratkaisun kustannustaso oli sama kuin aiemmin teknologiateollisuuden työntekijöille syntyneessä sopimuksessa, mutta palkkaratkaisun rakenne oli erilainen.
Kertaerä olisi maksettu kuluvan vuoden maaliskuussa. Lisäksi viimeistään 1.4.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkantarkistuksiin olisi käytetty kustannusvaikutukseltaan 3,5 prosentin potti työnantajan palkkapolitiikan mukaisesti. Työnantajan olisi pitänyt varmistaa, että jokaisen ylemmän toimihenkilön palkka luontaisetuineen korottuu vähintään 2,5 prosenttia.
Toisena sopimusvuonna viimeistään 1.2.2024 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta palkantarkistuksiin olisi käytetty kustannusvaikutukseltaan 2,5 prosentin potti. Työnantajan olisi pitänyt varmistaa, että jokaisen ylemmän toimihenkilön palkka luontaisetuineen korottuu vähintään 1,3 prosenttia.
Merkittäviä tekstimuutoksia
Osapuolten keskinäisissä neuvotteluissa oli sovittu useista tekstimuutoksista, jotka eivät kokonaisuutena olisi nostaneet työvoimakustannuksia.
Palkalliset perhevapaat olisivat lisääntyneet merkittävästi. Lomautuksissa ja muissa muutostilanteissa noudatettavat neuvotteluajat olisivat puolestaan lyhentyneet.