Ruohoniemi: Työehtosopimukset kasassa – neuvotteluprosessi edellyttää kriittistä tarkastelua
Teknologiateollisuuden kaikki työehtosopimukset on saatu vihdoin uudistettua pitkän ja kivikkoisen neuvotteluprosessin jälkeen.
− Sopimusten kustannustaso nousi korkeaksi, mutta sen kanssa pärjätään, jos taloudessa ei tapahdu lisää ikäviä yllätyksiä. Yritysten tilanteet vaihtelevat kuitenkin paljon, ja monille yrityksille kustannustaso tuo varmasti haasteita, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Ruohoniemen mukaan on välttämätöntä, että neuvotteluprosessia käydään seuraavaksi läpi niin omissa joukoissa kuin sopimuskumppanien kanssa.
− Kuukausia ja kuukausia jatkuvat neuvottelut sekä tavaksi muodostuneet lakot ja lakkovaroitukset eivät ole sitä, mitä hyvältä neuvottelujärjestelmältä voi odottaa. Tarvitaan kehitysaskelia, mikäli valtakunnallisia työehtosopimuksia halutaan vastakin tehdä. Järjestelmän kehittämiseen on tärkeää paneutua alkaneen kaksivuotisen sopimuskauden aikana, Ruohoniemi sanoo.
− Oma lukunsa on se, mitä työmarkkinoilla yleisemmin tapahtuu. Monet eivät halua ymmärtää – tai eivät halua ainakaan tunnustaa −, miten kansantalous toimii. Viennistä riippuvainen Suomi ei pärjää, jos heitämme vientivetoisen työmarkkinamallin romukoppaan. Jokaisen, joka haluaa puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, täytyy puolustaa myös vientivetoista työmarkkinamallia, Ruohoniemi painottaa.
Jos puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa, täytyy puolustaa myös vientivetoista työmarkkinamallia.
− Vientivetoisella kansantaloidella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se, että kansainvälisessä kilpailussa toimivat alat asettavat raamin työvoimakustannusten kehitykselle. Tämä ei estä korjaamasta palkkauksen vääristymiä. Sopimusalojen sisällä palkankorotuksia voidaan tarvittaessa kohdistaa jollekin henkilöstöryhmälle esimerkiksi työvoimapulan tai palkkavääristymien takia.
Ruohoniemi muistuttaa, että vientivetoinen työmarkkinamalli on ollut jonkinlaisena ohjenuorana vuosikymmenet. Välillä tieltä on poikettu ikävin seurauksin.
− Vasta viime vuosina, kun mallista on keskusteltu ”virallisempaan” sävyyn, vientivetoisuus on haluttu painokkaasti kyseenalaistaa. Selitystä pitänee hakea ammattiliittojen välisestä valta- ja arvovaltapelistä sekä kaipuusta tupo-aikaan, Ruohoniemi pohtii.
Lisätiedot:
Jarkko Ruohoniemi, puh. 040 833 9577
