Työministeri kutsui työmarkkinaosapuolet keskustelemaan Suomen-mallista
Työministeri järjestää 8. marraskuuta seminaarin Suomen työmarkkinamallista. Tarkoituksena on keskustella työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän kehittämistarpeista ja ratkaisuvaihtoehdoista hallitusohjelman työmarkkinalinjausten toteuttamiseksi. Seminaarin jälkeen aihetta kommentoidaan lausuntokierroksella.
Hallituksen tavoitteena on vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia Suomen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisäämiseksi. Hallitusohjelmassa esitetään, että valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta ei voisi ylittää palkkakierroksella sovittua yleistä linjaa.
– Kilpailukykyämme on parannettava, jotta pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa ja turvaamme toimivan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. Tästä syystä hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia, työministeri Arto Satonen (kok) perustelee tiedotteessa.
Vientivetoinen työmarkkinamalli takaa viennille Suomen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi vaaditut edellytykset, sanoo Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
– On hyvä, että hallitus on ottanut työlistalle työmarkkinajärjestelmän kehittämisen. Hallituksen budjettiriihessä esittämät madonluvut julkisen talouden velkaantumisen syvenemisestä todentavat, että meidän on usein eri keinoin varmistettava vientiteollisuuden kilpailukyky ja työmarkkinoiden toimivuus. Ne puolestaan takaavat hyvinvointia koko yhteiskuntaan.
Julkisten palveluiden rahoitus ja hyvinvointivaltion toimivuus varmistetaan vientituloilla.
– Mitä enemmän vientiä, sitä enemmän verovaroja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Jos muiden alojen palkkaratkaisut nousevat vientiteollisuuden linjaa korkeammiksi, se vaikuttaa suoraan viennin kustannuksiin ja kilpailukykyyn. Suomen-mallin yhteydessä voidaan ja tulee tehdä tarvittavia korjauksia eri työpaikoilla paikallisesti sopimalla, oli kyse sitten osaajien houkuttelusta tai palkkauksen epätasa-arvosta.
Vientivetoinen malli on ollut Suomessa jo useita kertoja käytössä, ja avaus on saatu aikaan teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden neuvotteluosapuolten yhdessä sopimana. Myös viime neuvottelukierroksella noudatettiin vientivetoista mallia, joka kuitenkin ylitettiin kunta-alan aiemmin tekemällä ratkaisulla.
Ruotsissa vientivetoinen malli on ollut laajasti hyväksytty käytäntö sekä yksityisellä että julkisella sektorilla jo vuosia.
– Suomi ei ole Ruotsi, mutta ruotsalaisten hyvistä käytännöistä voidaan ottaa oppia. Pitkällä tähtäimellä vientivetoinen malli turvaa hyvinvointivaltion rahoituksen, Ruohoniemi muistuttaa.
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden kysyntä heikkeni yhä – Liikevaihdon odotetaan kääntyvän laskuun
