Liika on liikaa − löytyykö yhteinen käsitys kohtuudesta?

Teknologiateollisuuden tes-neuvottelut ovat alkaneet. Kenellekään ei liene yllätys, että ainakin neuvottelujen alkumetreillä maailma nähdään kovin eri tavoin neuvottelupöydän eri puolilla.

Syyskuun puoliväli lähestyy, ja kuun loppuun mennessä teknologiateollisuuden palkkaratkaisujen pitäisi olla paketissa. Neuvottelupöytään on istuttu niin Teollisuusliiton kuin muidenkin sopimuskumppaneiden kanssa.

Talouden tunnuslukuja luetaan ja asiantuntijoita kuunnellaan yhdessä ja erikseen. Talouden näkymistä kertovat faktat ovat osapuolille samat, mutta ne tuntuvat kertovan eri puolille pöytää aivan eri tarinaa. Toistaiseksi johtopäätökset poikkeavat kuin yö ja päivä.

Kaikesta huolimatta osapuolet kantavat yhteistä huolta suomalaisen työn kilpailukyvystä ja kansalaisten ostovoimasta. Kieltämättä inflaatio syö ostovoimaa lyhyellä aikavälillä. Ostovoima ei kuitenkaan parane, jos inflaatiota yhä kiihdytetään ylimitoitetuilla palkkaratkaisuilla, päinvastoin. Oman sysäyksensä inflaatioon antaa jo kunta-alan palkkaohjelma, joka nostaa kunta-alan kustannuksia ja vaikeuttaa julkisen sektorin rahoitusta.

Palkkainflaatio toisi lisää vaikeuksia.

Elokuussa Helsingin Sanomat haastatteli kahtatoista ekonomistia, jotka olivat samaa mieltä siitä, että inflaatiota voidaan hillitä maltillisilla palkkaratkaisuilla. Toinen lääke inflaatiota vastaan on keskuspankkien tiukkeneva rahapolitiikka eli korkojen nostaminen. Molemmat lääkkeet saattavat maistua karvaalta, mutta ilman niitä tauti vaan pahenee.

Samaan aikaan kaikki ennusmerkit osoittavat talouden hiipumista, mikä lisää tes-neuvottelujen vaikeuskerrointa entisestään. Vahva tilauskanta kannattelee joitakin yrityksiä pitkälle talveen. Toisilla työpaikoilla kannattavuus on jo romahtanut energian ja raaka-aineiden korkeiden hintojen takia. Kuten aina, yritysten tilanteet vaihtelevat, joten työpaikoilla aidosti sovitut palkkaratkaisut ovat ehdottomasti paras ratkaisu henkilöstön, yrityksen ja samalla koko yhteiskunnan kannalta.

Tässä kimurantissa asetelmassa olemme siis neuvottelemassa teknologiateollisuuden valtakunnallisista tes-ratkaisuista. Kilpailukyvystä on pidettävä erityistä huolta, sillä se on ydinkysymys yritysten pärjäämiselle, palkanmaksukyvylle ja mahdollisuudelle työllistää Suomessa.

Vakiintuneen tavan mukaan ensimmäinen vaihtoehto teknologiateollisuuden sopimuksissa on, että yrityksille annetaan mahdollisuus sopia vapaasti palkantarkistuksista. Jos paikallista ratkaisua ei synny, palkkoja tarkistetaan toisen vaihtoehdon eli liittojen sopiman ns. perälaudan mukaisesti. Perälaudan kustannusvaikutuksesta ja rakenteesta sovitaan meneillään olevissa neuvotteluissa.

Paikallisiin neuvotteluihin kannattaa valmistautua jo nyt.

On erittäin tärkeää, että kaikilla työpaikoilla valmistaudutaan jo nyt paikallisiin neuvotteluihin palkkaratkaisuista. Paikallisesti neuvoteltu ratkaisu sopii parhaalla tavalla niin yrityksen kuin työntekijöidenkin tilanteeseen. Talouden kokonaisuuden kannalta suuri plussa on sekin, että tällaisten paikallisten ratkaisujen kustannusvaikutus ei valu pohjaksi kunta-alan palkkaohjelmaan.