Optiovuosi jäi haaveeksi, mutta neuvottelut jatkuvat

Riski stagflaatiosta on toteutumassa. Tähän tilanteeseen sopivat erittäin huonosti korkeat palkankorotukset ja vielä huonommin nousevin huudoin tapahtuva palkkakierros.

Työmarkkinoiden neuvottelusyksy alkoi elokuun lopulla Teknologiateollisuuden työnantajien, Kemianteollisuuden ja ammattiliittojen yhteisellä talousseminaarilla. Suomen Pankin asiantuntijat kävivät läpi yleistä suhdannenäkymää, Euroalueen taloustilannetta sekä Suomen taloutta ja kustannuskilpailukykyä. Vaikka neuvotteluosapuolet seurasivat samaan aikaan samaa esitystä talouden tilanteesta, olivat johtopäätökset kovin erisuuntaisia.

Teknologiateollisuuden kahdeksalla toimialalla ensi vuotta koskevien palkkaratkaisujen neuvottelutakarajaksi asetettiin syyskuun loppu. Neuvotteluissa ei päästy yhteisymmärrykseen: näkemykset tilanteeseen sopivasta palkkaratkaisusta olivat kaukana toisistaan.

Teknologiateollisuuden työnantajien ja ammattiliittojen neuvotteluissa yritettiin ratkaisua vielä 14. lokakuuta. Tuo ajankohta oli sovittu työehtosopimusten irtisanomisen takarajaksi, mikäli palkantarkistuksista ei olisi löytynyt yhteisymmärrystä. Kuten tiedämme, ratkaisuja ei taaskaan syntynyt. Ammattiliitot irtisanoivat kaikki toimialan työehtosopimukset.

Työehtosopimukset päättyvät nyt marraskuun lopussa. Sopimusten irtisanomisesta seuraa, että neuvottelemme jatkossa palkkaratkaisujen lisäksi myös työehtosopimusten tekstien kehittämisestä. Ennalta on tiedossa muutamia esille nousevia kysymyksiä. Perhevapaita koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu, ja työehtosopimusten päivittäminen uuden lainsäädännön terminologian mukaisiksi on ollut tehtävänä työryhmissä. Tämän on yksi todennäköinen neuvotteluagendalle nouseva kysymys. Muitakin varmasti on.

Tilauskannat vielä vahvoja, mutta talous jyrkässä alamäessä

Ammattiliitot tavoittelevat korkeita korotuksia vedoten korkeaan inflaatioon ja vielä toistaiseksi korkeisiin tilauskantoihin. Työnantajapuoli kantaa huolta yritysten kilpailukyvystä ja kannattavuudesta, joiden varassa on tulevaisuuden työllisyys ja hyvinvoinnin rahoittaminen.

Talous on vääjäämättä hidastumassa, ja edessä on taantuma. Jo viime talvena varoiteltiin stagflaatiosta – tilanteesta, jossa samaan aikaan on korkea inflaatio ja talous taantumassa. Nyt tämä tilanne on toteutumassa. Tähän tilanteeseen sopivat erittäin huonosti korkeat palkankorotukset ja vielä huonommin nousevin huudoin tapahtuva palkkakierros.

Julkinen talouskin huolettaa, ainakin työnantajapuolta. Kunta-alan paljon parjatut palkkaratkaisut nostavat jo julkisen talouden kustannuksia miljardeilla. Jos yksityiseltä sektorilta verrokiksi nostetut kolme työehtosopimusta tuovat vielä kustannusvaikutukseltaan korkeammat korotukset kuin kunta-alalla sovittu 1,9 %, nousevat julkiset kustannukset entisestään. Tämä on tuhoisa näkymä.

Yritysten kannattavuus heikkenee, julkinen talous natisee

Samaan aikaan yritysten kannattavuus heikkenee ja niiden mahdollisuudet työllistää vähenevät. Kun palkat eivät jousta alaspäin, edessä on pahimmassa tapauksessa työvoimakustannusten leikkaaminen lomauttamalla ja irtisanomalla. Silloin palkansaajien ostovoima pienenee, työtä jää tekemättä, verotuloja kertymättä ja negatiivinen kierre käy yhä jyrkemmäksi.

Neuvottelupöydissä riittää siis haasteita. Onneksi neuvotteluita on käyty hyvässä hengessä. On osattu kuunnella toista osapuolta, vaikka aina ei ole kaikkia väitteitä ymmärretty eikä varsinkaan hyväksytty.

Jossakin vaiheessa neuvottelutulos sovitaan kuitenkin yhdessä, ja jokainen neuvottelu vie lähemmäs ratkaisua. Nyt valmistellaan työehtosopimusten kehittämistä koskevia tavoitteita, ja sitten palataan neuvottelupöytään.

Jarkko Ruohoniemi, toimitusjohtaja
Teknologiateollisuuden työnantajat
040 833 9577
jarkko.ruohoniemi@teknologiateollisuus.fi