Jarkko Ruohoniemi
Blogi

Olisiko numeroton tes ratkaisu työmarkkinoiden umpisolmuun?

14.6.2022 klo 10.27 |
Toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi

Työmarkkinatilanne on ajautunut pahemman kerran umpisolmuun. Yksi ratkaisu olisi ns. numeroton tes, jollaisia on tehty Ruotsissa jo pitkään.

Kunta-alalla päästiin pitkän väännön jälkeen sopuun noin 300 000 työntekijän työehdoista. Mistään laihasta sovusta ei voikaan puhua, ja kaiken kukkuraksi sote-alan työntekijöiden palkkaratkaisu on vielä auki.

Kunta-alan ratkaisu hämmentää suomalaista työmarkkinakenttää. Siinä pistettiin yleisen linjan päälle palkkaohjelma, jonka tarkoitus on tuoda kunta-alan työntekijöille tulevien vuosien aikana teollisuutta suurempia korotuksia.

Nyt ollaan kyllä lähellä mahdotonta tilannetta.

Teollisuuden työehtosopimuksia ja neuvottelukierroksen avausta neuvottelevat osapuolet asetettiin hankalaan paikkaan. Kunta-alan palkkaohjelman tuoman haasteen lisäksi syksyn neuvotteluita varjostavat korkea inflaatio ja monista muistakin tekijöistä johtuva talouden epävarmuus. Etelä-Pohjanmaalla on sanonta, että ”mahrotoonta ei ookkaa”, mutta nyt ollaan kyllä lähellä mahdotonta tilannetta.

Jotta kilpailukyky säilyy, edellytetään yksityisen sektorin ammattiliitoilta nyt suurta solidaarisuutta kunta-alan työntekijöitä kohtaan ja sen hyväksymistä, että kunta-alan nimelliset tes-palkankorotukset ovat palkkaohjelman johdosta korkeampia kuin yksityisen sektorin palkantarkistukset.

Löytyykö sellaista solidaarisuutta? Löytyykö tahtoa avata neuvottelukierros, kun palkkaohjelma antaa automaattisesti enemmän jollekin toiselle toimialalle?

Numeron tes ei ole johtanut Ruotsissa mieron tielle.

Vaihtoehtona olisi sopia palkkaratkaisuista, joissa palkat sovitaan paikallisesti ilman työehtosopimusten ns. perälautaa. Tämä on niin sanottu numeroton tes. Tällaisia numerottomia palkkaratkaisuja on tehty Ruotsissa jo pitkään eri toimialoilla, eivätkä palkansaajat ole joutuneet mieron tielle.

Kilpailu osaavasta työvoimasta koskettaa kaikkia toimialoja ja kaikkia eri koulutustasoja. Työnantajien on välttämätöntä huolehtia hyvästä henkilöstöpolitiikasta ja sen osana palkkapolitiikasta pärjätäkseen tulevaisuudessa. Jos pystymme näissä olosuhteissa yhdessä sopien kannustamaan paikalliseen palkanmuodostukseen ilman työehtosopimuksessa määriteltyjä numeroita, annamme oikean viestin työmarkkinoiden uudistamiskyvystä.

Uudessa tilanteessa tarvitaan uudenlaista ajattelua. Liittojen olemassaolon oikeutus ei tule siitä, että neuvotellaan omille jäsenille enemmän kuin muille. Oikeutus tulee siitä, että reagoidaan muuttuviin tilanteisiin ja rakennetaan yhdessä työehtoja, joilla yritykset ja niiden työntekijät voivat menestyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä meillä on ammattiliittojen kanssa yhteistä savottaa syksyllä!

Olisiko numeroton tes ratkaisu työmarkkinoiden umpisolmuun?